Datahubin murrosiän haasteet

12.06.2019

Erittäin datahub-intensiivisen kevään 2019 jälkeen (käyttöönottosuunnitelmat, tietokonversiovaihe 1, asiakas-, järjestelmätoimittaja- ja pilot-ryhmäyhteistyön käynnistyminen) hankkeen kasvukivut alkavat olla näkyvissä ja konkretisoitavissa. Kirjoitin datahub-uudistuksesta marraskuussa 2018, jolloin jo kiittelin Fingridin aktiivista viestintää hankkeen etenemisestä. Fingrid jatkaa edelleen hyvää ja avointa viestintää toteutuksesta ja tällä on varmasti saatu vipinää ja realismia itse kunkin osapuolen toteutuksiin.

Fingridin 4.6.2019 julkaiseman ajankohtaisinfon tulokset osoittavat, että tällä hetkellä suurin osa yhtiöistä edistyy hyvin ja kokee pysyvänsä aikataulussa. Kuitenkin karkeasti neljäsosan mielestä aikataulu on liian tiukka, todennäköisesti suurimmaksi osaksi omien rajallisten resurssien ja meneillään olevien käyttöönottoprojektien takia. Datahubin käyttöönottoon Q2/2022 olisi osapuolten vastausten mukaan varmempi ja parempi valmius nykyisen Q2/2021 sijaan. Toistaiseksi datahubin käyttöönoton aikatauluun ei ole tullut muutosta, mutta Fingrid aktivoi tiukan keskustelun osapuolten valmiudesta ja aikatauluista Seuranta-ryhmän kesken (palaverit 17.6. ja 27.8.).

Fingrid itse totesi ajankohtaisinfossa olevansa datahubin toimittajan kanssa edelleen aikataulussa ja pääosin näin varmaan onkin, mutta toisaalta voisi ehkä todeta, että datahub toteutuksen stage 1 -julkaisu siirtyi helmikuulta maaliskuulle ja nyt toukokuun stage 2 -julkaisu näytti siirtyvän niukasti heinäkuun puolelle. Käyttöönottosuunnitelmasta julkaistiin 2.0 version sijasta lievemmin päivitetty versio 1.3 ja infossa esitetyn aikataulun mukaan muutoksia ja päivityksiä määrityksiin ja ohjeistuksiin on tulossa vielä ainakin Q1/2020 aikana. Nämä muutokset vaikuttavat myös järjestelmätoimittajien toteutuksiin.

Pääepäilty: hovimestari, ei vaan järjestelmätoimittajat

Ajankohtaisinfossa 4.6.2019 tämän viivästymisriskin ”pääepäillyksi aiheuttajaksi” nousivat järjestelmätoimittajat, ja minä kiitän tästä aiheellisesta huomionosoituksesta! Ihan varmasti teemme kaikkemme tämänkin hankkeen eteen, mutta kun on (ja on ollut) lisäksi NBS:ää, GDPR:ää, yhtiöiden käyttöönottoprojekteja, muuta yhtiöiden toivomaa järjestelmäkehitystä, kaasun datahubia, varttitasetta, Finvoice 3.0, niin kaikki huomio, tuki, neuvot ja yhteistyö ovat järjestelmätoimittajalle tarpeen. Tavoitteena varmaan on, että ketään ei jätetä, ei yhtiöitä eikä edes järjestelmätoimittajia. Puolileikillisessä ajankohtaisinfon osallistujakommentissa verrattiin datahub-uudistusta kevyeen sanomaliikennemuutokseen vanhasta tavasta uuteen, mutta ei kai tarvitse kuin katsoa CGI:n datahub-toteutuksen hintaa, niin voi jo päätellä millaisesta työpanoksen tarpeesta käytännössä on kysymys.

Fingridin 4.6. pitämässä ajankohtaisinfossa osallistujat toivat mielestäni ratkaisukeskeisesti esille tärkeitä datahub-projektin edistämiseen liittyviä näkökohtia:

  • Datahubin käyttöön saaminen on hyvin tärkeä asia koko sähkömarkkinoiden kannalta. Huonosti toteutettuna ja käyttöönoton pitkittyessä hanke aiheuttaa kaikille osapuolille paljon lisätyötä ja kustannuksia.
  • Osapuolten tulisi enemmän priorisoida omalta osaltaan, mitä on mahdollista tehdä nyt ja mitä olisi mahdollista ja järkevää siirtää myöhemmäksi (varsinkin datahubiin liittymättömät asiat), että panoksia saadaan täysimääräisesti datahubin tekemiseen.
  • Miten datahub-hankkeessa voidaan säästää osapuolten tekemistä esimerkiksi jakamalla testiympäristöjä usean osapuolen kesken.
  • Datahubin yhteensopivuuden toteuttamisessa olisi hyvä pyrkiä yhdenmukaisiin ja ”standardeihin” järjestelmäratkaisuihin ratkaisumalleja ja tietoa jakamalla niin, ettei jokainen tekijä keksi pyörää uudelleen.

Haasteista huolimatta Empowerin osalta Enerim-tuoteperheen (EnerimCIS, EnerimEDM) datahub-projekti etenee vahvasti ja teemme asiakkaittemme ja Fingridin kanssa tiivistä yhteistyötä onnistuneen ja hyvin etukäteen testatun datahub-yhteensopivuuden toteuttamiseksi.

Loppuvuosi 2019

  • Tietokonversioiteraatiot 2 (kiristyvät laatuvaatimukset, mittaustiedon toimitus) ja 3 käynnistyvät vuoden 2019 aikana. Viimeistään ennen 3. iteraatiota (10/2019 mennessä) GS1- ja EIC-tunnukset tulisi olla tilattuna ja alkuvuoden 2020 aikana järjestelmiin päivitettynä niin, että niitä voidaan käyttää tietokonversiopalveluun lähetyksissä.
  • Järjestelmätoimittajien ja pilot-ryhmän datahub-testaus käynnistyi keväällä ja käytännön testaus käynnistyy viimeistään kesälomien jälkeen

Vuosi 2020

  • 04/2020 – 10/2020 Datahubjärjestelmän toimialan testausvaihe
  • 09/2020 – 12/2020 Datahubiin liittyvien järjestelmien sertifiointi Datahubjärjestelmään nähden (järjestelmätoimittajat ja sitten osapuolet)
  • (Varttitase viivästynee Q4/2022 asti)

Vuosi 2021

  • 12/2020 – 02/2021 Datahub-markkinaosapuolten tuotannollinen koekäyttövaihe ja kenraaliharjoitus
  • 03/2021 Datahubin käyttöönottovaihe alkaa
  • 04/2021 Suomen Datahubin tuotantokäyttö aloitettu kaikkien Suomessa sähkömarkkinoilla toimivien yhtiöiden osalta yhtä aikaa

 

PS. Lisäksi sen seitsemän neuvoa murrosikäisten lähimmille:

  1. Olkaa yhdessä murkkujenne kanssa. Kiinnostukaa tämän elämästä ja tylsistykää hänen kanssaan.
     
  2. Selvittäkää, mitä murkku tekee ja missä menee. Jos murkku menee yökylään, tehkää tsekkaussoitto vanhemmille ja sopikaa yhteisistä pelisäännöistä.
     
  3. Murkkua saa kyseenalaistaa. Se on rakkautta ja rajojen asettamista. Kestäkää konflikteja ja sitä, että aiheutatte teinillenne pahaa mieltä asettamalla rajat. Se ei ole epäonnistumista vaan vanhemmuutta.
     
  4. Pyrkikää kaikin tavoin luomaan suhde, jossa ei olisi asiaa, josta murkku ei voisi kanssanne jutella.
     
  5. Perehtykää murkun some-elämään. Valtaosalla lähimmistä ei ole hajuakaan, mitä siellä villissä lännessä tapahtuu.
     
  6. Syökää yhdessä. Se ei tarkoita, että ollaan samassa pöydässä, mutta tuijotetaan kukin omaa ruutua.
     
  7. Puuttukaa murkun luokkakaverinkin tekemisiin ja toilailuihin. Usein osapuolet ovat autuaan tietämättömiä, mitä oma murkku puuhaa tuolla, koska kotona voidaan käyttäytyä ihan erilailla kuin kavereiden seurassa. Jos osapuolet uskaltaisivat jakaa tietoa ja kertoa naapurinkin murkun töppäilystä hänen osapuolilleen, usein ei tarvitsisi mennä Energiaviraston suojeluun asti.

Kirjoittaja Ville Rasimus työskentelee Myyntijohtajana Energy Intelligence -liiketoiminnassa

Datahubin murrosiän haasteet

12.06.2019

Erittäin datahub-intensiivisen kevään 2019 jälkeen (käyttöönottosuunnitelmat, tietokonversiovaihe 1, asiakas-, järjestelmätoimittaja- ja pilot-ryhmäyhteistyön käynnistyminen) hankkeen kasvukivut alkavat olla näkyvissä ja konkretisoitavissa. Kirjoitin datahub-uudistuksesta marraskuussa 2018, jolloin jo kiittelin Fingridin aktiivista viestintää hankkeen etenemisestä. Fingrid jatkaa edelleen hyvää ja avointa viestintää toteutuksesta ja tällä on varmasti saatu vipinää ja realismia itse kunkin osapuolen toteutuksiin.

Fingridin 4.6.2019 julkaiseman ajankohtaisinfon tulokset osoittavat, että tällä hetkellä suurin osa yhtiöistä edistyy hyvin ja kokee pysyvänsä aikataulussa. Kuitenkin karkeasti neljäsosan mielestä aikataulu on liian tiukka, todennäköisesti suurimmaksi osaksi omien rajallisten resurssien ja meneillään olevien käyttöönottoprojektien takia. Datahubin käyttöönottoon Q2/2022 olisi osapuolten vastausten mukaan varmempi ja parempi valmius nykyisen Q2/2021 sijaan. Toistaiseksi datahubin käyttöönoton aikatauluun ei ole tullut muutosta, mutta Fingrid aktivoi tiukan keskustelun osapuolten valmiudesta ja aikatauluista Seuranta-ryhmän kesken (palaverit 17.6. ja 27.8.).

Fingrid itse totesi ajankohtaisinfossa olevansa datahubin toimittajan kanssa edelleen aikataulussa ja pääosin näin varmaan onkin, mutta toisaalta voisi ehkä todeta, että datahub toteutuksen stage 1 -julkaisu siirtyi helmikuulta maaliskuulle ja nyt toukokuun stage 2 -julkaisu näytti siirtyvän niukasti heinäkuun puolelle. Käyttöönottosuunnitelmasta julkaistiin 2.0 version sijasta lievemmin päivitetty versio 1.3 ja infossa esitetyn aikataulun mukaan muutoksia ja päivityksiä määrityksiin ja ohjeistuksiin on tulossa vielä ainakin Q1/2020 aikana. Nämä muutokset vaikuttavat myös järjestelmätoimittajien toteutuksiin.

Pääepäilty: hovimestari, ei vaan järjestelmätoimittajat

Ajankohtaisinfossa 4.6.2019 tämän viivästymisriskin ”pääepäillyksi aiheuttajaksi” nousivat järjestelmätoimittajat, ja minä kiitän tästä aiheellisesta huomionosoituksesta! Ihan varmasti teemme kaikkemme tämänkin hankkeen eteen, mutta kun on (ja on ollut) lisäksi NBS:ää, GDPR:ää, yhtiöiden käyttöönottoprojekteja, muuta yhtiöiden toivomaa järjestelmäkehitystä, kaasun datahubia, varttitasetta, Finvoice 3.0, niin kaikki huomio, tuki, neuvot ja yhteistyö ovat järjestelmätoimittajalle tarpeen. Tavoitteena varmaan on, että ketään ei jätetä, ei yhtiöitä eikä edes järjestelmätoimittajia. Puolileikillisessä ajankohtaisinfon osallistujakommentissa verrattiin datahub-uudistusta kevyeen sanomaliikennemuutokseen vanhasta tavasta uuteen, mutta ei kai tarvitse kuin katsoa CGI:n datahub-toteutuksen hintaa, niin voi jo päätellä millaisesta työpanoksen tarpeesta käytännössä on kysymys.

Fingridin 4.6. pitämässä ajankohtaisinfossa osallistujat toivat mielestäni ratkaisukeskeisesti esille tärkeitä datahub-projektin edistämiseen liittyviä näkökohtia:

  • Datahubin käyttöön saaminen on hyvin tärkeä asia koko sähkömarkkinoiden kannalta. Huonosti toteutettuna ja käyttöönoton pitkittyessä hanke aiheuttaa kaikille osapuolille paljon lisätyötä ja kustannuksia.
  • Osapuolten tulisi enemmän priorisoida omalta osaltaan, mitä on mahdollista tehdä nyt ja mitä olisi mahdollista ja järkevää siirtää myöhemmäksi (varsinkin datahubiin liittymättömät asiat), että panoksia saadaan täysimääräisesti datahubin tekemiseen.
  • Miten datahub-hankkeessa voidaan säästää osapuolten tekemistä esimerkiksi jakamalla testiympäristöjä usean osapuolen kesken.
  • Datahubin yhteensopivuuden toteuttamisessa olisi hyvä pyrkiä yhdenmukaisiin ja ”standardeihin” järjestelmäratkaisuihin ratkaisumalleja ja tietoa jakamalla niin, ettei jokainen tekijä keksi pyörää uudelleen.

Haasteista huolimatta Empowerin osalta Enerim-tuoteperheen (EnerimCIS, EnerimEDM) datahub-projekti etenee vahvasti ja teemme asiakkaittemme ja Fingridin kanssa tiivistä yhteistyötä onnistuneen ja hyvin etukäteen testatun datahub-yhteensopivuuden toteuttamiseksi.

Loppuvuosi 2019

  • Tietokonversioiteraatiot 2 (kiristyvät laatuvaatimukset, mittaustiedon toimitus) ja 3 käynnistyvät vuoden 2019 aikana. Viimeistään ennen 3. iteraatiota (10/2019 mennessä) GS1- ja EIC-tunnukset tulisi olla tilattuna ja alkuvuoden 2020 aikana järjestelmiin päivitettynä niin, että niitä voidaan käyttää tietokonversiopalveluun lähetyksissä.
  • Järjestelmätoimittajien ja pilot-ryhmän datahub-testaus käynnistyi keväällä ja käytännön testaus käynnistyy viimeistään kesälomien jälkeen

Vuosi 2020

  • 04/2020 – 10/2020 Datahubjärjestelmän toimialan testausvaihe
  • 09/2020 – 12/2020 Datahubiin liittyvien järjestelmien sertifiointi Datahubjärjestelmään nähden (järjestelmätoimittajat ja sitten osapuolet)
  • (Varttitase viivästynee Q4/2022 asti)

Vuosi 2021

  • 12/2020 – 02/2021 Datahub-markkinaosapuolten tuotannollinen koekäyttövaihe ja kenraaliharjoitus
  • 03/2021 Datahubin käyttöönottovaihe alkaa
  • 04/2021 Suomen Datahubin tuotantokäyttö aloitettu kaikkien Suomessa sähkömarkkinoilla toimivien yhtiöiden osalta yhtä aikaa

 

PS. Lisäksi sen seitsemän neuvoa murrosikäisten lähimmille:

  1. Olkaa yhdessä murkkujenne kanssa. Kiinnostukaa tämän elämästä ja tylsistykää hänen kanssaan.
     
  2. Selvittäkää, mitä murkku tekee ja missä menee. Jos murkku menee yökylään, tehkää tsekkaussoitto vanhemmille ja sopikaa yhteisistä pelisäännöistä.
     
  3. Murkkua saa kyseenalaistaa. Se on rakkautta ja rajojen asettamista. Kestäkää konflikteja ja sitä, että aiheutatte teinillenne pahaa mieltä asettamalla rajat. Se ei ole epäonnistumista vaan vanhemmuutta.
     
  4. Pyrkikää kaikin tavoin luomaan suhde, jossa ei olisi asiaa, josta murkku ei voisi kanssanne jutella.
     
  5. Perehtykää murkun some-elämään. Valtaosalla lähimmistä ei ole hajuakaan, mitä siellä villissä lännessä tapahtuu.
     
  6. Syökää yhdessä. Se ei tarkoita, että ollaan samassa pöydässä, mutta tuijotetaan kukin omaa ruutua.
     
  7. Puuttukaa murkun luokkakaverinkin tekemisiin ja toilailuihin. Usein osapuolet ovat autuaan tietämättömiä, mitä oma murkku puuhaa tuolla, koska kotona voidaan käyttäytyä ihan erilailla kuin kavereiden seurassa. Jos osapuolet uskaltaisivat jakaa tietoa ja kertoa naapurinkin murkun töppäilystä hänen osapuolilleen, usein ei tarvitsisi mennä Energiaviraston suojeluun asti.

Kirjoittaja Ville Rasimus työskentelee Myyntijohtajana Energy Intelligence -liiketoiminnassa

Tunnisteet
älykäs data
datahub