Energiajousto – Työkalu vastuulliseen energiankäyttöön

26.11.2018

Lähitulevaisuudessa jouston tarve kasvaa energiamarkkinoilla. Suomessa asennetun tuulivoiman kapasiteetti on ylittänyt jo 2 000 MW:in rajapyykin, mikä on merkittävä määrä suhteessa noin 15 000 MW:n huippukulutukseen. Tuulivoiman määrän nopea kasvu 2010-luvulla perustui erityisesti syöttötariffiin, joka teki tuulivoimainvestoinneista erittäin kilpailukykyisiä ja osaltaan edesauttoi Suomea saavuttamaan EU:n sille asettaman maakohtaisen tavoitteen nostaa uusiutuvan osuus 38 prosenttiin. Tämän tavoitteensa Suomi saavutti jo vuonna 2014, kun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus kasvoi 38,7 prosenttiin. Vuoteen 2030 tähtäävän kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaisesti tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian käyttöä siten, että sen osuus energian loppukulutuksesta nousee yli 50 prosenttiin 2020-luvulla.

Energiavirasto kilpailuttaa uusiutuvan sähkön tuotantoa paraikaa. Tarjousten jättöaika on 15.11.−31.12.2018. Tarjouskilpailun perusteella uusiutuvia energialähteitä hyödyntäviä sähkön tuotantoinvestointeja hyväksytään preemiojärjestelmään. Kilpailutuksen kohteena on 1,4 terawattitunnin vuotuinen uusiutuvan sähkön tuotanto, mikä vastaa suunnilleen esimerkiksi Turun kaupungin vuosittaista sähkönkulutusta. Tarjouksia voivat tehdä sähkön tuottajat, joilla on pitkälle valmisteltu tuulisähkö-, aurinkosähkö-, biomassasähkö-, biokaasusähkö- tai aaltosähköhanke.

Käytännössä tämä tarkoittaa sääolosuhteiden mukaan voimakkaasti vaihtelevan energiantuotannon, kuten aurinko- ja tuulivoiman, määrän lisäystä entisestään ja toisaalta säätökykyisemmän energiantuotannon, kuten lämpövoimatuotannon, poistumista markkinoilta. Näin ollen sähköjärjestelmän jatkuvan tehotasapainon varmistamiseksi perinteisempien tuotantomuotojen tulee kyetä aiempaa joustavampaan energiantuotantoon, ja samanaikaisesti energiankulutuksessa tarvitaan entistä aktiivisempaa otetta.

Aikaisemmin energiantuotanto on pyrkinyt ennustamaan kulutusta ja täyttämään eri ajankohtien tarpeet, mutta jatkossa asetelma tulee kääntymään päälaelleen ja lähitulevaisuudessa energiankulutuksen täytyy sopeutua vaihteleviin tilanteisiin. Energiaa on kyettävä käyttämään sillä hetkellä kun sitä eniten on saatavilla ja samanaikaisesti kulutusta on kyettävä vähentämään nopeasti, jotta voimajärjestelmän toiminta ei vaarannu esimerkiksi hetkellisten tehotasapainohäiriöiden aikana. Aktiivisella osallistumisella, eli joustamalla energiankäyttöä kuvatulla tavalla, meistä jokaisen – niin yrityksen kuin kotitaloudenkin - on mahdollista saavuttaa merkittäviä säästöjä energiakustannusmielessä ja varmistaa vastuullinen ja kestävä energiankäyttö.

Pohjoismaisia sähkömarkkinoita pidetään yhtenä maailman kehittyneimmistä. Erityisesti energiajouston hyödyntämisen osalta ollaan pitkällä ja markkinapaikkoja kehitetään jatkuvasti suuntaan, joka mahdollistaa uusien toimijoiden ja resurssien osallistumisen voimajärjestelmän tasapainottamiseen. Esimerkiksi Suomessa on lukuisia eri markkinapaikkoja, joille joustavalla resurssilla voi osallistua. Näiden markkinapaikkojen yleisenä kehityssuuntana tulevat lähitulevaisuudessa olemaan pienentyvä minimitehovaatimus ja kaupankäyntijakson lyhentyminen. Minimitehovaatimuksen pienentyminen mahdollistaa markkinasääntöjen näkökulmasta aiempaa pienempien toimijoiden aktivoitumisen markkinapaikoilla. Käytännössä esimerkiksi Suomessa säätösähkömarkkinoilla on siirrytty elektronisen aktivoinnin myötä 5 MW minimitehovaatimukseen ja keskustelut ovat käynnissä liittyen jopa 1 MW minimitehoon. Lyhentyvät kaupankäyntijaksot taas mahdollistavat sen, että toimijat voivat tarjota joustoaan markkinoille aiempaa joustavammin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi siirtymistä tuntimarkkinoista varttitason kaupankäyntiin.

Teknologian kehitys tuo jatkossa myös uusia energiajoustoon soveltuvia resursseja voimajärjestelmään. Suomessa ensimmäiset kaksisuuntaiset lataustolpat ovat jo testikäytössä ja sähköautojen määrä tulee kasvamaan nopeasti valtion asettamien tavoitteiden myötä. Suomen hallituksen hyväksymän kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaan vuonna 2030 maanteillä liikennöisi jopa 250 000 sähköautoa.  Akkuteknologiakehitys menee myös vauhdikkaasti eteenpäin ja pohjoismaissa on tällä hetkellä jo useampi megawattiluokan akusto. Akustot tuovat uusia mahdollisuuksia uusiutuvan energiantuotannon optimointiin, sekä tarjoavat uutta erittäin säätökykyistä kapasiteettia esimerkiksi kantaverkkoyhtiöiden reservimarkkinapaikoille. Seuraavalla vuosikymmenellä Suomessa älykkäät sähkömittarit myös päivitetään uuteen versioon ja tämä tulee lisäämään yksityishenkilöiden mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti kulutusjoustoon.

Joustavien resurssien hyödyntämiseen löytyy siis jo lukuisia mahdollisuuksia lähtien markkinatoimijan oman sähkönkulutuksen ja hankinnan optimoinnista jouston tarjoamiseen Fingridin reservimarkkinapaikoille ja sitä kautta yrityksen osallistumiseen voimajärjestelmän tasapainottamiseen. Tämä mahdollistaa pitkällä tähtäimelle puhtaan energiantuotannon osuuden kasvattamisen entisestään.

Jouston markkinapaikat kehittyvät nyt nopeasti ja uudenlaisia mahdollisuuksia tulee muodostumaan lähitulevaisuudessa lisää. Ensimmäisenä markkinoilla olevat toimijat hyötyvät eniten, sillä tarjonnan kasvaessa myös joustosta maksettavat korvaukset pienentyvät. Energiajousto on yhdessä muiden toimenpiteiden kuten energiatehokkuuden kasvattamisen kanssa avainasemassa kun sähkönkuluttajat siirtyvät kohti vastuullisempaa energiankäyttöä. Empowerilla haluamme olla tukemassa tätä kehityssuuntaa palveluillamme, joiden avulla yritysten on mahdollista osallistua kaikille olemassaoleville jouston markkinapaikoille, kunhan tietyt tekniset reunaehdot täyttyvät.

Kirjoittaja Joni Aalto työskentelee Tuotepäällikkönä Energy Intelligence -liiketoiminnassa

Energiajousto – Työkalu vastuulliseen energiankäyttöön

26.11.2018

Lähitulevaisuudessa jouston tarve kasvaa energiamarkkinoilla. Suomessa asennetun tuulivoiman kapasiteetti on ylittänyt jo 2 000 MW:in rajapyykin, mikä on merkittävä määrä suhteessa noin 15 000 MW:n huippukulutukseen. Tuulivoiman määrän nopea kasvu 2010-luvulla perustui erityisesti syöttötariffiin, joka teki tuulivoimainvestoinneista erittäin kilpailukykyisiä ja osaltaan edesauttoi Suomea saavuttamaan EU:n sille asettaman maakohtaisen tavoitteen nostaa uusiutuvan osuus 38 prosenttiin. Tämän tavoitteensa Suomi saavutti jo vuonna 2014, kun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus kasvoi 38,7 prosenttiin. Vuoteen 2030 tähtäävän kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaisesti tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian käyttöä siten, että sen osuus energian loppukulutuksesta nousee yli 50 prosenttiin 2020-luvulla.

Energiavirasto kilpailuttaa uusiutuvan sähkön tuotantoa paraikaa. Tarjousten jättöaika on 15.11.−31.12.2018. Tarjouskilpailun perusteella uusiutuvia energialähteitä hyödyntäviä sähkön tuotantoinvestointeja hyväksytään preemiojärjestelmään. Kilpailutuksen kohteena on 1,4 terawattitunnin vuotuinen uusiutuvan sähkön tuotanto, mikä vastaa suunnilleen esimerkiksi Turun kaupungin vuosittaista sähkönkulutusta. Tarjouksia voivat tehdä sähkön tuottajat, joilla on pitkälle valmisteltu tuulisähkö-, aurinkosähkö-, biomassasähkö-, biokaasusähkö- tai aaltosähköhanke.

Käytännössä tämä tarkoittaa sääolosuhteiden mukaan voimakkaasti vaihtelevan energiantuotannon, kuten aurinko- ja tuulivoiman, määrän lisäystä entisestään ja toisaalta säätökykyisemmän energiantuotannon, kuten lämpövoimatuotannon, poistumista markkinoilta. Näin ollen sähköjärjestelmän jatkuvan tehotasapainon varmistamiseksi perinteisempien tuotantomuotojen tulee kyetä aiempaa joustavampaan energiantuotantoon, ja samanaikaisesti energiankulutuksessa tarvitaan entistä aktiivisempaa otetta.

Aikaisemmin energiantuotanto on pyrkinyt ennustamaan kulutusta ja täyttämään eri ajankohtien tarpeet, mutta jatkossa asetelma tulee kääntymään päälaelleen ja lähitulevaisuudessa energiankulutuksen täytyy sopeutua vaihteleviin tilanteisiin. Energiaa on kyettävä käyttämään sillä hetkellä kun sitä eniten on saatavilla ja samanaikaisesti kulutusta on kyettävä vähentämään nopeasti, jotta voimajärjestelmän toiminta ei vaarannu esimerkiksi hetkellisten tehotasapainohäiriöiden aikana. Aktiivisella osallistumisella, eli joustamalla energiankäyttöä kuvatulla tavalla, meistä jokaisen – niin yrityksen kuin kotitaloudenkin - on mahdollista saavuttaa merkittäviä säästöjä energiakustannusmielessä ja varmistaa vastuullinen ja kestävä energiankäyttö.

Pohjoismaisia sähkömarkkinoita pidetään yhtenä maailman kehittyneimmistä. Erityisesti energiajouston hyödyntämisen osalta ollaan pitkällä ja markkinapaikkoja kehitetään jatkuvasti suuntaan, joka mahdollistaa uusien toimijoiden ja resurssien osallistumisen voimajärjestelmän tasapainottamiseen. Esimerkiksi Suomessa on lukuisia eri markkinapaikkoja, joille joustavalla resurssilla voi osallistua. Näiden markkinapaikkojen yleisenä kehityssuuntana tulevat lähitulevaisuudessa olemaan pienentyvä minimitehovaatimus ja kaupankäyntijakson lyhentyminen. Minimitehovaatimuksen pienentyminen mahdollistaa markkinasääntöjen näkökulmasta aiempaa pienempien toimijoiden aktivoitumisen markkinapaikoilla. Käytännössä esimerkiksi Suomessa säätösähkömarkkinoilla on siirrytty elektronisen aktivoinnin myötä 5 MW minimitehovaatimukseen ja keskustelut ovat käynnissä liittyen jopa 1 MW minimitehoon. Lyhentyvät kaupankäyntijaksot taas mahdollistavat sen, että toimijat voivat tarjota joustoaan markkinoille aiempaa joustavammin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi siirtymistä tuntimarkkinoista varttitason kaupankäyntiin.

Teknologian kehitys tuo jatkossa myös uusia energiajoustoon soveltuvia resursseja voimajärjestelmään. Suomessa ensimmäiset kaksisuuntaiset lataustolpat ovat jo testikäytössä ja sähköautojen määrä tulee kasvamaan nopeasti valtion asettamien tavoitteiden myötä. Suomen hallituksen hyväksymän kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaan vuonna 2030 maanteillä liikennöisi jopa 250 000 sähköautoa.  Akkuteknologiakehitys menee myös vauhdikkaasti eteenpäin ja pohjoismaissa on tällä hetkellä jo useampi megawattiluokan akusto. Akustot tuovat uusia mahdollisuuksia uusiutuvan energiantuotannon optimointiin, sekä tarjoavat uutta erittäin säätökykyistä kapasiteettia esimerkiksi kantaverkkoyhtiöiden reservimarkkinapaikoille. Seuraavalla vuosikymmenellä Suomessa älykkäät sähkömittarit myös päivitetään uuteen versioon ja tämä tulee lisäämään yksityishenkilöiden mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti kulutusjoustoon.

Joustavien resurssien hyödyntämiseen löytyy siis jo lukuisia mahdollisuuksia lähtien markkinatoimijan oman sähkönkulutuksen ja hankinnan optimoinnista jouston tarjoamiseen Fingridin reservimarkkinapaikoille ja sitä kautta yrityksen osallistumiseen voimajärjestelmän tasapainottamiseen. Tämä mahdollistaa pitkällä tähtäimelle puhtaan energiantuotannon osuuden kasvattamisen entisestään.

Jouston markkinapaikat kehittyvät nyt nopeasti ja uudenlaisia mahdollisuuksia tulee muodostumaan lähitulevaisuudessa lisää. Ensimmäisenä markkinoilla olevat toimijat hyötyvät eniten, sillä tarjonnan kasvaessa myös joustosta maksettavat korvaukset pienentyvät. Energiajousto on yhdessä muiden toimenpiteiden kuten energiatehokkuuden kasvattamisen kanssa avainasemassa kun sähkönkuluttajat siirtyvät kohti vastuullisempaa energiankäyttöä. Empowerilla haluamme olla tukemassa tätä kehityssuuntaa palveluillamme, joiden avulla yritysten on mahdollista osallistua kaikille olemassaoleville jouston markkinapaikoille, kunhan tietyt tekniset reunaehdot täyttyvät.

Kirjoittaja Joni Aalto työskentelee Tuotepäällikkönä Energy Intelligence -liiketoiminnassa

Tunnisteet
Energiajousto