Empowerille työkyvyn johtamisella 1,6 miljoonan euron vuosittaiset säästöt

17.11.2015

Empower onnistui vähentämään muun muassa sairauspoissaloja vuosittain 10 prosentilla nostamalla työhyvinvoinnin ja työssä jatkamisen strategiseksi tavoitteekseen. Tinkimätön kehitystyö toi yritykselle lokakuussa 2015 Paras kehittyjä -tunnustuksen, joka jaettiin Tekemättömän työn vuosikatsauksen 2015 julkistustilaisuudessa.

Empower on monikansallinen palveluyritys, joka rakentaa ja huoltaa sähkö- ja televerkkoja, kunnossapitää tehtaita ja voimalaitoksia sekä toimittaa tietojärjestelmiä ja palveluratkaisuja energiasektorille.

– Palveluyrityksenä henkilöstö on meille tärkein menestystekijä, ja heidän hyvinvoinnillaan on suuri merkitys yrityksen liiketoiminnalle. Työntekijöistämme 90 prosenttia on miehiä ja enemmistö suurten ikäluokkien edustajia. Työ on fyysisesti erittäin raskasta, joten meidän on välttämätöntä panostaa työssä jatkamisen tukemiseen, jotta vältämme ennenaikaiset eläköitymiset, kertoo Empowerin henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Heliste.

Kulttuurinmuutos parissa vuodessa
Tuottavuuden parantamiseksi ja työntekijöiden työurien pidentämiseksi Empowerissa on kuluneen kolmen vuoden aikana viety läpi valtava toimintakulttuurin muutos. Työturvallisuus ja työtyytyväisyys nostettiin vuonna 2013 konsernin strategisiksi tavoitteiksi.

Strategiasta johdettiin myös Empowerin ja työterveydestä vastaavan kumppanin Terveystalon entistä tiiviimmän yhteistyön tavoitteet sairauspoissaolojen, tapaturmien ja työkyvyttömyys-eläkkeiden vähentämiseksi. Tuloksena työntekijöiden sairauspoissaolot ovat vähentyneet vuosittain 10 prosenttia, mikä tarkoittaa 1,6 miljoonan euron vuosittaista säästöä. Tapaturmataajuus on pudonnut vuoden 2012 lähtötasosta yli 60 prosenttia ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on laskenut, minkä ansiosta vakuutusmaksut ovat pienentyneet sadoilla tuhansilla euroilla. Kehitystyön ansiosta työterveyden kustannukset ovat samaan aikaan jopa laskeneet hieman, kun painopiste on siirtynyt ennaltaehkäisevään toimintaan.

Työkykyriskit haltuun
Menestyksen avaintekijöinä ovat olleet johdon ja esimiesten sitoutuneisuus sekä aktiivinen yhteistyö työterveyden ja eläkevakuutusyhtiön kanssa.

– Tämä on nimenomaan johdon ja liiketoiminnan strateginen kehityshanke, jonka mittareita ja tavoitteiden toteutumista seurataan konsernin johtoryhmässä, Heliste painottaa.

Työterveysyhteistyön tavoitteet konkretisoitiin toimenpiteiksi työterveyden toimintasuunnitelmaan. Suurimmat muutokset aiempaan olivat vahvat panostukset ennaltaehkäisevään työterveyteen, esimiesten tukemiseen ja työkykyriskien tunnistamiseen.

– Työkykyriskejä tunnistettiin terveyskyselyllä, jonka avulla työntekijöitä ohjattiin työterveyspalvelujen pariin. Varhaisen tuen ja korvaavan työn mallien ansiosta työkykyriskissä olleet ihmiset on pystytty pitämään töissä, esimerkiksi muokkaamalla työtehtäviä tai järjestämällä heille sairausloman sijaan tilapäisesti muuta työtä. Esimiehille on myös tuotu käyttöön erilaisia työtä helpottavia työkaluja ja verkkokoulutuksia. Tarkoituksena on seuraavaksi ottaa käyttöön sähköinen työkalu esimerkiksi sairauspoissaolojen seurantaan.

Seuraavaksi Suomen kärkeen
– Olemme toimialamme kärkeä työhyvinvoinnissa ja työturvallisuudessa, ja työterveytemme painopiste on siirtynyt ennaltaehkäisyyn. Tärkeintä on nyt huolehtia ennen kaikkea hyvän tekemisen jatkumisesta. Tason nostaminen ei loppujen lopuksi ole vaikeinta vaan siellä pysyminen. Seuraava tavoitteemme on olla alamme houkuttelevin työpaikka, Heliste sanoo.

Tekemättömän työn vuosikatsaus 2015
Vuonna 2015 neljännen kerran toteutettu Tekemättömän työn vuosikatsaus selvitti suomalais-yrityksille tekemättömästä työstä aiheutuvaa kokonaiskustannusta.  Tekemättömän työn kustannukset koostuvat suorista sairauspoissaolokustannuksista, työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisista työkyvyttömyysmaksuista, tapaturmavakuutusmaksuista ja työterveyden omavastuun mukaisista kustannuksista. Tekemättömän työn kustannus vuonna 2014 oli keskiarvoltaan 2 650 euroa henkilötyövuotta kohden tai 7,0 prosenttia palkkasummasta. Koko Suomen yksityissektoriin yleistettynä tekemätön työ aiheuttaa arviolta 4,5–5 miljardin euron kustannukset vuosittain.

Lisätietoja:

Kirsi-Marja Heliste, henkilöstöjohtaja, Empower-konserni 
Sähköposti:kirsi-marja.heliste@empower.fi, puh. +358 505 143 339

Empower-konserniviestintä, Empower Media Desk (arkisin klo 9 -16), empower.communications(at)empower.fi

Empowerille työkyvyn johtamisella 1,6 miljoonan euron vuosittaiset säästöt

17.11.2015

Empower onnistui vähentämään muun muassa sairauspoissaloja vuosittain 10 prosentilla nostamalla työhyvinvoinnin ja työssä jatkamisen strategiseksi tavoitteekseen. Tinkimätön kehitystyö toi yritykselle lokakuussa 2015 Paras kehittyjä -tunnustuksen, joka jaettiin Tekemättömän työn vuosikatsauksen 2015 julkistustilaisuudessa.

Empower on monikansallinen palveluyritys, joka rakentaa ja huoltaa sähkö- ja televerkkoja, kunnossapitää tehtaita ja voimalaitoksia sekä toimittaa tietojärjestelmiä ja palveluratkaisuja energiasektorille.

– Palveluyrityksenä henkilöstö on meille tärkein menestystekijä, ja heidän hyvinvoinnillaan on suuri merkitys yrityksen liiketoiminnalle. Työntekijöistämme 90 prosenttia on miehiä ja enemmistö suurten ikäluokkien edustajia. Työ on fyysisesti erittäin raskasta, joten meidän on välttämätöntä panostaa työssä jatkamisen tukemiseen, jotta vältämme ennenaikaiset eläköitymiset, kertoo Empowerin henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Heliste.

Kulttuurinmuutos parissa vuodessa
Tuottavuuden parantamiseksi ja työntekijöiden työurien pidentämiseksi Empowerissa on kuluneen kolmen vuoden aikana viety läpi valtava toimintakulttuurin muutos. Työturvallisuus ja työtyytyväisyys nostettiin vuonna 2013 konsernin strategisiksi tavoitteiksi.

Strategiasta johdettiin myös Empowerin ja työterveydestä vastaavan kumppanin Terveystalon entistä tiiviimmän yhteistyön tavoitteet sairauspoissaolojen, tapaturmien ja työkyvyttömyys-eläkkeiden vähentämiseksi. Tuloksena työntekijöiden sairauspoissaolot ovat vähentyneet vuosittain 10 prosenttia, mikä tarkoittaa 1,6 miljoonan euron vuosittaista säästöä. Tapaturmataajuus on pudonnut vuoden 2012 lähtötasosta yli 60 prosenttia ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on laskenut, minkä ansiosta vakuutusmaksut ovat pienentyneet sadoilla tuhansilla euroilla. Kehitystyön ansiosta työterveyden kustannukset ovat samaan aikaan jopa laskeneet hieman, kun painopiste on siirtynyt ennaltaehkäisevään toimintaan.

Työkykyriskit haltuun
Menestyksen avaintekijöinä ovat olleet johdon ja esimiesten sitoutuneisuus sekä aktiivinen yhteistyö työterveyden ja eläkevakuutusyhtiön kanssa.

– Tämä on nimenomaan johdon ja liiketoiminnan strateginen kehityshanke, jonka mittareita ja tavoitteiden toteutumista seurataan konsernin johtoryhmässä, Heliste painottaa.

Työterveysyhteistyön tavoitteet konkretisoitiin toimenpiteiksi työterveyden toimintasuunnitelmaan. Suurimmat muutokset aiempaan olivat vahvat panostukset ennaltaehkäisevään työterveyteen, esimiesten tukemiseen ja työkykyriskien tunnistamiseen.

– Työkykyriskejä tunnistettiin terveyskyselyllä, jonka avulla työntekijöitä ohjattiin työterveyspalvelujen pariin. Varhaisen tuen ja korvaavan työn mallien ansiosta työkykyriskissä olleet ihmiset on pystytty pitämään töissä, esimerkiksi muokkaamalla työtehtäviä tai järjestämällä heille sairausloman sijaan tilapäisesti muuta työtä. Esimiehille on myös tuotu käyttöön erilaisia työtä helpottavia työkaluja ja verkkokoulutuksia. Tarkoituksena on seuraavaksi ottaa käyttöön sähköinen työkalu esimerkiksi sairauspoissaolojen seurantaan.

Seuraavaksi Suomen kärkeen
– Olemme toimialamme kärkeä työhyvinvoinnissa ja työturvallisuudessa, ja työterveytemme painopiste on siirtynyt ennaltaehkäisyyn. Tärkeintä on nyt huolehtia ennen kaikkea hyvän tekemisen jatkumisesta. Tason nostaminen ei loppujen lopuksi ole vaikeinta vaan siellä pysyminen. Seuraava tavoitteemme on olla alamme houkuttelevin työpaikka, Heliste sanoo.

Tekemättömän työn vuosikatsaus 2015
Vuonna 2015 neljännen kerran toteutettu Tekemättömän työn vuosikatsaus selvitti suomalais-yrityksille tekemättömästä työstä aiheutuvaa kokonaiskustannusta.  Tekemättömän työn kustannukset koostuvat suorista sairauspoissaolokustannuksista, työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisista työkyvyttömyysmaksuista, tapaturmavakuutusmaksuista ja työterveyden omavastuun mukaisista kustannuksista. Tekemättömän työn kustannus vuonna 2014 oli keskiarvoltaan 2 650 euroa henkilötyövuotta kohden tai 7,0 prosenttia palkkasummasta. Koko Suomen yksityissektoriin yleistettynä tekemätön työ aiheuttaa arviolta 4,5–5 miljardin euron kustannukset vuosittain.

Lisätietoja:

Kirsi-Marja Heliste, henkilöstöjohtaja, Empower-konserni 
Sähköposti:kirsi-marja.heliste@empower.fi, puh. +358 505 143 339

Empower-konserniviestintä, Empower Media Desk (arkisin klo 9 -16), empower.communications(at)empower.fi

Aihealueet
  • Työelämä
  • Talous
  • Televiestintä
  • Energiakysymykset
  • Hyvinvointi
  • Yhteistyökumppanuus, yhteistyöt
  • Energia
  • Urakointi, koneet
  • Verkkopalvelut
Tunnisteet
työhyvinvointi
työturvallisuus
Yhteyshenkilöt

Empower konserniviestintä

Media Desk palvelee toimituksia arkisin klo 9-16

040 6417 000 empower.communications[at]empower.eu